News | Faruusa

Suomi Valssi – Lehdistötiedote

FARUUSA SUOMI VALSSI

Foxod Corp julkaisee ylpeänä Faruusan uuden Suomi Valssi -singlen, jonka äänitaiteilija on säveltänyt ja sanoittanut työryhmänsä kanssa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Nyt julkaistava teos näki päivänvalon ensimmäistä kertaa joulukuussa 2017 osana Suomi 100 -ohjelmaa (Suomi Epictronica). Tämä juhlallinen ja mahtipontinen valssi herättää kansallistunteen kovimmankin pinnan alla.

-Juhlavuosi kirvoitti minut muistelemaan isoisän suuria uhrauksia itsenäisen maamme puolesta. Lapsuudessa kuultujen tarinoiden ja niiden herättämien tunteiden muuntaminen taiteeksi on minulle kunnia-asia. Haasteena oli säveltää ja kirjoittaa syvällinen, puhutteleva ja ajaton teos, joka sopii kaikkiin tilanteisiin. Suomalaisella sisulla Suomi Valssista syntyi modernilla otteella tehty taideteos, joka ei jätä kuulijaansa kylmäksi. Suurin unelmani toteutuu, kun Suomi Valssia tanssitaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla presidentinlinnassa, Faruusa kertoo.

Faruusa (Iida-Maria Oikarinen) on akateemisesti koulutettu taiteen moniosaaja: laulaja, pianisti, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, graafinen suunnittelja ja kirjailija. Hän on toiminut musiikki- ja multimediatuottajana eri artisteille kahdeksan vuotta. Valovoimaisena El Markeys -yhtyeen laulusolistina hänen ääntään on kuultu yhtyeen kuudella albumilla, joista kaksi on julkaistu myös Japanissa. Faruusa on aiemmin esiintynyt ja julkaissut artistinimillä Nobïa ja Nobïa von Rai.

Faruusan tie taiteilijaksi alkoi 4-vuotiaana perheorkesterin laulusolistina. Ensimmäisen sävellyksensä Faruusa teki 6-vuotiaana ja vuoden päästä hän pääsi levyttämään nuoriso-orkesterin pianistina. Taitojen kartuttua Faruusa kiinnitettiin big bandin pianistiksi ja laulusolistiksi kymmenvuotiaana. Svengaavat rytmit ja jazzharmoniat veivät nuoren tytön mukanaan ja pian päiväkirjatekstit muuttuivat laululyriikoiksi tukemaan omia sävellyksiä, joita hän esitti I-MO jazz trionsa kanssa. Lukion musiikkilinjan jälkeen Faruusa kouluttautui Oulun yliopistossa musiikkikasvattajaksi. Opintojen ja keikkailun ohella hän tanssi, näytteli, ohjasi ja suunnitteli musiikkiteatteriesityksiä. Oman tien kulkijana hän muutti valmistuttuaan Helsinkiin ja jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa jazz-laulun ja -teorian parissa. Muutaman vuoden jälkeen studiotyöskentely ja säveltäminen veivät kuitenkin pisimmän korren ja Faruusa löysi itsensä musiikki- ja multimediatuottajan töistä. Viime vuodet Faruusa on työskennellyt useiden projektien ja eri työryhmien kanssa elektronisen musiikin parissa sekä kehittänyt epictronican teoriaa, josta julkaistiin marraskuussa 2017 tiedekirja: The Art of Epictronica.

Suomi 100 Kunniakirja

Suomi Epictronica Kunniakirja

Kainuun Sanomat // Perjantaina 22. joulukuuta 2017. Seppo Turunen

Oikariset tuovat epictronican Ristijärvelle

Jos et ole koskaan kuullut epictronicasta, niin ei ihme. Se on taidemuoto, jonka Iida-Maria ja Ricardo Oikarinen ovat itse kehittäneet. Jos haluat tietää, mitä se on livenä, niin uudenvuodenaattona se onnistuu Ristijärven Studio Navetassa, mutta avaanpa sitä tässä hieman.

Kyse on taidemuodosta, jonka nimi muodostuu sanoista epic, picture ja electronic. Käytännössä se on Oikaristen luoma kokonaistaideteos, joka yhdistää kuvaa, laulua, puhetta, elektronista musiikkia ja tanssia. Kertojan äänikin käsitellään yhtenä solistisena instrumenttina.

–Epictronicassa voi käyttää kaikkia taidemuotoja, Se ei ole pelkästään elokuvaa, teatteria, opperaa tai vaikkapa balettia. Esitys voidaan tehdä pienenä, niin kuin nyt Navettaan tuotava versio, mutta tarvittaessa se venyy vaikka stadionkokoiseksi bändeineen, pyrötekniikoineen ja valoineen.

-Taiteen on kehityttävä samalla, kun tekniikkakin kehittyy. Epictronica on uudenlainen tpa kertoa tarinoita.

RISTIJÄRVEN Navetassa seurataan reilun puolen tunnin ajan stavuotiaan Suomen tarinaa sellaisena, kuin Oikariset sen käsittävät. Iida-Maria Oikariselle se on ennen kaikkea kunnianosoitus itsenäisyyden puolesta taistelleille suomalaisille.

-Katsomme esityksessämme Suomea isosta perspektiivistä, jossa Suomi on oma galaksinsa.

Ristijärven Navettaan Oikarinen tuo teokseen mielellään, sillä hän on aikoinaan ollut studiota rakentamassa. Suomi Epictronican ensi-iltaa on vietetty jo Helsingin Maunula-talossa.

LINKKI: Kainuun Sanomat // perjantaina 22. joulukuuta 2017

Suomi Epictronica

Suomi Epictronica juhlistaa itsenäisen Suomen 100 -vuotista taivalta. Epictronica on läpisävelletty multimediaesitys, jossa yhdistetään musiikkia, draamaa, tanssia, valo – ja videoinstallaatioita sekä muita ääni – ja aistiefekteja uudella tavalla. Suomi Epictronica on kokonaisvaltainen taideteos, jossa läpisävelletty musiikki yhdistetään aiempien vuosikymmenten taiteilijoiden jättämään kulttuuriperintömateriaaliin.

Epictronica -nimi muodostuu sanoista epic, picture ja electronic. Epic viittaa sanana eepokseen ja eeppisyyteen niin tarinan koon, muodon kuin musiikkityylin suhteen. Picture kattaa kaiken visuaalisen kuvasta liikkuvaan kuvaan. Electronic on musiikkityylinä vahvasti kietoutunut teknologian kehitykseen ja uudet teknologiset innovaatiot ovat osa epictronicaa niin luomis- kuin esitysvaiheessa.

Epictronicassa tarina kerrotaan ensisijaisesti sävelkielellä, mukaan lukien kertojan ääni, joka käsitetään yhtenä solistisena instrumenttina, jolle ekvalisoidaan oma frekvenssinen sijainti kokonaissoundista. Kertoja on osa orkesteria ja säveltäjä määrittelee miten ja milloin tarina kerrotaan, puhutaan, räpätään tai lauletaan. Kaikkien muiden taidemuotojen tehtävä on tukea säveltäjän luomaa musiikillista ilmaisua.

Epictronica luodaan ennalta määrättyä käyttötarkoitusta varten esitettäväksi tietyssä paikassa, tiettyyn aikaan, tietyllä tekniikalla ja sen käyttömahdollisuudet ovat monet.

Faruusa on Suomi Epictronican laulusolisti.

LINKKI: Epictronica -nettisivuille

Kappale voi syntyä rukiintähkästä

Kainuun Sanomat // Keskiviikkona 20. heinäkuuta 2016. Aino Isojärvi

Faruusa

Kesän Faruusa, eli Iida-Maria Oikarinen viettää studiossa työstäen uutta materiaalia. Tuleva musiikkivideo Rukiintähkästä valmistunee kesän loppuun mennessä ja hyödyntää Ylen arkistojen materiaalia.

Jos kaipuusta vois muotoilla hienon soittimen, kaikesta muusta mä luopuisin, mutta siitä en. Se olis musta ja valkee.

Laulaja Faruusa eli Iida-Maria Oikarinen sai 6-vuotiaana oman flyygelin. Tytön isä ja ukki restauroivat vanhan instrumentin, mutta pyynnöistä ja haikailuista huolimatta maalasivat sen vaaleanpunaisen värin sijaan valkoiseksi. Nyt, vuosia myöhemmin, Oikarinen on palannut muistelemaan tuota Blüthneria, josta samalla kumpuavat tämän varhaisimmat muistot musiikin parissa.

-Olen halunnut tuoda kappaleeseen hyökyvää kaipuuta. Soittimia on aikojen saatossa tullut ja mennyt, mutta siinä flyygelissä kiteytyi sieluni ääni. Siitä kaikki tavallaan alkoi, minkä vuoksi halusin kertoa sen tarinan.

LAULUNTEKIJÄNÄ Oikarinen etsii inspiraatioita ja aiheita kappaleilleen tietoisesti toisenlaisesta kulmasta, jossa kuvastuvat oma minuus, juuret ja matka ihmisenä. Vaikutteita tarinoilleen Oikarinen hakee kansanmusiikkiperinne raista, joka on imenyt vaikutteita lukuisista eri kulttuureista. Rai-sanalla on useita merkityksiä. Se tarkoittaa muun muassa perintöä, traditiota, sekä tapaa tehdä runoutta ja taidetta.

-Raita hyödyntämällä tahdon tuoda esille juuri suomalaista kulttuuria ja kainuulaisia lähtökohtiani. Riimitelevä runomuoto on mielestäni puhuttelevin tapa nostaa esille näutä asioita. Toki esimerkikis rakkaus on tärkeä biisinaihe, mutta siitä on laulettu jo aika runsaasti, Oikarinen naurahtaa.

Yhdistettynä moderniin pop-musiikkiin Oikarinen rakentaa kappaleisiin rytmisyyttä ja tarttuvuutta.

-Tarkoitukseni on saada kaikki ihmiset liikkumaan, tuoda iloa ja energiaa. Melodisesti musiikkini on sellaista, että se jää helposti ihmisten mieliin. Osoitan lauluni kaikille – niitä saa ja pitää laulaa mukana. Yheislaulu ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä elementtejä myös rai-perinteessä. Yhdellä parhaimmista keikoistani muuan mummo ja tämän lapsenlapsi ryhtyivät lauleskelemaan yhdessä kappaleideni mukana, vaikka kuulivat niitä vasta ensi kertaa.

Vaikka esimerkiksi suomalaisuus yhdistetään usein melankoliaan, Oikarisen mukaan musiikissa saavat kuulua myös uudenlaiset tuulet.

-Kaikennäköiselle ilmaisulle on tilaa. Joskus yksikin reipas kappale voi auttaa kantamaan harmaan päivän keskellä, ja se on minunkin tavoitteeni.

ARTISTINIMI Faruusa tarkoittaa turkoosia jalokiveä. Siinä kuvastuvat Suomen sininen taivas ja vihreät metsät, mutta myös Välimeren turkoosina siintävä vesi.

Oikarinen on viettänyt paljon aikaa myös Espanjassa El Markeys -projektin parissa. El Markeys on epictronic-yhtye, joka yhdistelee musiikissaan elektronisia vaikutteita ja eeppisyyttä, tuoden moderneja sävyjä muun muassa perinteisiin sinfonioihin. Faruusa toimii myös El Markeysin solisti. Projektista Oikarinen suunnitelee työstävänsä väitöskirjan.

Kotiseudulla Ristijärvellä Oikarinen käy aina kun kiireet hellittävät. Kainuussa hän arvostaa etenkin luontoa, vaaramaisemia, ihmisten tapaa elää aidosti ja kohdata toisen ihmisenä.

-Tuleva kappaleeni Rukiintähkä kertoo rukiin tiestä. Mikään ei voita äitini tekemää ruisleipää!

Faruusa eli Iida-Maria Oikarinen on ristijärveläislähtöinen artisti, musiikkituottaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja
Aloitti musiikiopintonsa Kainuun musiikkiopistossa pianon parissa. Opiskellut Oulun yliopistossa kasvatustieteiden maisteriksi, pääaineenaan musiikkikasvatus. On lisäksi suorittanut opintoja Sibelius-Akatemian jazz-osastolla.
Pääinstrumentteina laulu, piano ja saksofoni
Faruusan musiikki edustaa rai-pop -tyyliä. Rai-sanalla on useita merkityksiä, ja se tarkoittaa muun muassa traditiota, tapaa tehdä taidetta ja runoutta. Rai on kansanmusiikkiperinne, joka on imenyt vaikutteita monista eri kulttuureista. Rai-sävytteillä Faruusa haluaa tuoda esiin suomalaisia juuriaan sekä kainuulaisuutta. Moderniin pop-musiikkiin yhdistettynä Faruusa rakentaa kappaleisiin rytmisyyttä, liikkuvuutta ja tarttuvuutta.
Suunnittelee tällä hetkellä väitöskirjaa El Markeys -projektin pohjalta. El Markeys on moderneja sinfonioita työstävä, elektronisia vaikutteita hyödyntävä yhtye.

LINKKI : Kainuun Sanomat 20.7.2016. Kappale voi syntyä rukiintähkästä.

Värtsilän verkkolehti // 6. heinäkuuta 2016. Jouko Varonen